Tulipa tässä mieleen, kuinka haasteellista sosiaalinen elämä oikeasti on. Oman haasteensa kaiken kiireen ja stressin keskellä tuo sosiaalinen media, jossa kirjoitettu teksti antaa usein ymmärtää ihan muuta kuin oli oikeasti tarkoitus.

Työminä voi olla tiukkapipon oloinen business nainen, joka hoitaa täsmällisesti ja hyvin työnsä. Kotiin päästessä tiukkapipokin voi olla aivan erilainen, hyvää tarkoittava, hauras ja ystävällinen persoona. Kuinka sitten tietää kehen voi oikeasti luottaa, oli sitten taka - ajatuksena ystävyys, jotain romanttisempaa tai mitä tahansa? SItä en tiedä oikein itsekään.

Olen kai turhankin usein kuvitellut tietävän, kun sen tulevan hyvän ystävän tapaa ensimmäistä kertaa mutta valitettavasti olen vähintään yhtä monta kertaa joutunut toteamaan ensivaikutelman vääräksi. Joskus hyvällä tavalla vääräksi mutta yleensä huonommalla tavalla. Kaikilla meistä on myös ennakkoluuloja, niin myös minulla. Niitä myös tulee jatkuvasti lisää. Vaikka kuinka yrittää olla välittämättä ns. takapakeista, niin silti niistä ottaa välillä itseensä ja pahoittaa mielensä.

Ystävystymiseen, pariutumiseen yms vaikuttaa paljon ihmisten erilaiset taustat. Millaiset ovat vanhemmilta opitut tavat? Millaiset sosiaaliset taidot ovat? Onko kuinka epävarma tai itserakas? Onko ajatusmaailmat samanlaisia? Miten toisella on tapana työskennellä? Kysymykset vain pörräävät mielessä. Sen lisäksi että omassa mielessä pyörii olisi kuitenkin muistettava myös se vastapuoli ja sen tunteet. Ajattelemattomilla sanoilla voi olla joskus peruuttamattomat seuraukset ja pahimmassa tapauksessa ne voivat vaikuttaa kuulijan loppu elämään.

Itsellä ainakin on ajoittain ristiriitaiset tunnelmat. Toistaalta kaipaan kipeästi ympärille ihmisiä, jotka kelpuuttavat minut osaksi elämäänsä juuri minuna itsenäni, toisaalta menneisyydet karvaat pettymykset vaikeuttavat todella paljon toisiin luottamista. Ystävien kanssa on parautta viettää aikaa hauskaa pitäen ja vierelle kaipaa toista ihmistä rakastamaan, toisaalta kaipaa myös omaa aikaa ja sitä, että saa vain "mököttää" yksin ja tehdä just niin kuin itseä huvittaa. Tämän takia itselleni on ensi arvoisen tärkeää olla toisille luotettava ystävä, mutta tärkeää on myös olla luottamuksen arvoinen.

Tässäkin on varmasti vain murto - osa kaikesta siitä "puurosta" mitä meidän kaikkien päässä liikkuu liittyen sosiaaliseen elämään ja ihmisuhteisiin. Näin lopuksi itse toivon sydämeni pohjasta, että kaikki löytävät ainakin hetkellisesti sopivan tasapainon oman ajan ja ystävien kanssa olemisen välillä ollen näin onnellisia.